Vegaanihaaste! Mikä minä olen messissä!

Paljastan nyt jotain. Minä rakastan lihaa. Sieluni kiljuu riemusta kun saan laadukkaasta lihasta valmistetun tartarpihvin. Kunnon salami on huumaavaa. Kananmuna on yksi monikäyttöisimmistä raaka-aineista, ja väitän tekeväni yhtä maailman parasta munakokkelia (Gordon Ramseyn reseptillä). Lempipizzani on Quatro Formaggio (4 juustoa). Jos saisin valita autiolle saarelle vain kaksi raaka-ainetta hedonisti minussa täyttäisi pelastusveneen kuivalla, mineraalisella ja helvetin happoisalla Rieslingillä sekä upeilla rasvaisilla juustoilla.

Muistan edelleen todella vahvasti, miten 10 vuotta sitten pidin silloista poikaystävääni täysääliönä, hänen ollessaan kasvisyöjä, joka flirttaili veganismin kanssa. Nyt pitkin hampain myönnän hänen olleen oikeassa tai ainakin lähempänä viisautta kuin minä.

Nyt 32-vuotiaana olen sekasyöjä eli elän lähinnä maitotuotteilla, kalalla ja kasviksilla. Lopetin kokonaan broilerin syönnin viitisen ja punaisen lihan kaksi vuotta sitten. Kuten jo aiemmin tunnustin, minä rakastan lihan makua. En ole luonteeltani kovin ehdoton ihminen, joten syön edelleen riistaa ja lomilla jopa punaista lihaa.

Lihan ostaminen on tehty meille helpoksi ja halvaksi. Minä en todellakaan aio syyllistää sitä kiireistä ihmistä, joka pitkän työpäivän jälkeen luita hyytävän räntäsateen läpi taistelee tiensä kauppaan ja nappaa mukaan parin euron rasian broileria tai jauhelihaa. Enemmänkin meidän pitäisi miettiä miksi jauheliha on niin halpaa, ja miten voisimme tukia uudelleen ohjaamalla ja verotuksella varmistaa, että terveellinen ja ekologinen valinta olisi normaalille kuluttajalle niin ajankäytön kuin kukkaron kannalta paras.

Miksi sitten tällainen vannoutunut lihan rakastaja, paistin marinoija ja juuston ystävä haluaa osallistua vegaanihaasteeseen, eli syödä kuukauden käyttämättä mitään eläinkunnan tuotetta ja vähentää muutenkin eläinperäisten tuotteiden käyttöä?

Ilmasto – mulla ei ole oikeutta tuhota tätä planeettaa!
Kasvipohjainen ruokavalio kuluttaa vähemmän resursseja kuin eläinperäiseen ravintoon nojaava.
Lihantuotanto aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko maailman liikenne yhteensä. Kun lisää omaan ravintoonsa kasvisperäistä ruokaa ja korvaa sillä eläinperäistä pienentää omaa kasvihuonepäästöjään. Juuri eilen (2.1.2019) aamutelkkarissa puhuttiin siitä, miten Brasiliassa hakataan Amazonin sademetsiä, jotta saadaan lisää tilaa karjalle ja soijalle, jolla karjaa ruokitaan.
Eläinperäiseen ruokaan verrattuna kasviperäisen ravinnon tuottaminen vaatii hurjasti vähemmän viljelypinta-alaa, energiaa ja vettä.

On tolkutonta, että suurin osa maailman viljasta syötetään tuotantoeläimille. Sadalla kilolla rehua voidaan tuottaa 21 kg broileria, 21 kg sikaa ja 4kg nautaa. On ihan hillitöntä tuhlausta syöttää syömiseen sopivia kasveja ensin rehuna eläimille. Eläinten kasvattamiseen käytettävällä ruoalla pystyttäisiin ravitsemaan suoraan kaikki maailman ihmiset.
Vettäkin kuluu aivan posketon määrä lihan tuottamiseen. Kilo broileria vaatii 2000 litraa, sika 6000 litraa ja nauta taas 15 400 litraa vettä. Juustokiloa kohden vettä puolestaan kuluu noin 3 200 litraa kun taas perunakilon tuottamiseen vain 290 litraa. Mulle nämä luvut ovat jo hyvin herättävä syy rajoittaa lihan mutustelua.

Eläimet - se miten kohtelemme heikompia määrittää sen minkälaisia me olemme!

Valta osa lihasta, joka Suomessa syödään, on tehotuotettua. Näissä tiloissa eläimillä on hyvin vähän virikkeitä ja lajiominainen toiminta on perin vaikeaa – jopa mahdotonta. Mä ajattelen, että meidän on kohdeltava eläimiä myös asiallisesti eikä se ei tarkoita liian pieniä häkkejä.

Bonuskortti – terveys!
Kasvisruoka sisältää myös vähemmän terveydelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja. Vegaaninen ruoka ei sisällä juurikaan kolesterolia!

Näistä syistä aion nyt kuukauden kokeilla, että onko tosiaan niin hankalaa elää vegaanisesti. Ei varmasti niin vaikeaa, etteikö kannattasi kuukautta kokeilla.