Kaikkea, paitsi puolikuollutta kaupunkia!
Hauskemman Helsingin puolesta!
Helsinki, jossa ihmiset voi luottaa toisinsa, nauraa ja juhlia on hyvä kaupunki.
Politiikka on joukkuelaji, jossa yhteistyötaidot ovat kultaa.
Olen ylpeä siitä, että aloitteestani maahanmuuttajavanhempien kielenopetusta on lisätty ja Helsinki on lähtenyt mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hankkeeseen. Tulevaisuudessa tiedämme päätösten vaikutukset lasten hyvinvointiin. Kaupunki, joka on hyvä lapsille on hyvä myös aikuisille. Olen puolustanut kaupunkikulttuuria ja kaupunkitilan parempaa käyttöä kaupunkilaisten omaan toimintaan.
Aloitteeni hauskemman Helsingin puolesta
Valtuustoaloite: Lisää penkkejä Helsinkiin
Kaupungin puistoissa ja ulkoilureittien varrella on kuitenkin harmillisen vähän penkkejä. Penkkien lisääminen lisää kaupungin viihtyvyyttä ja mahdollistaa kaupungin ulkoilualueiden paremman hyödyntämisen.
Penkeillä kaupunkilaiset voivat syödä jäätelöä, valvoa leikkiviä lapsiaan, lukea kirjaa ja viettää aikaa. Penkit ovat oivallinen paikka myös kaupungin vanhemmalle väestölle sekä niille, joille pitempien matkojen käveleminen tuottaa hankaluuksia levähtää hetki.
Valtuustoaloite: Havis Amandan säilyttäminen ja juhlien jatkaminen
Riehakkaat urheilujuhlat ja hauraassa kunnossa oleva Havis Amandan patsas ovat eläneet vaikeaa yhteiseloa. Kaupunkilaisille rakas Manta on valitettavasti huonossa kunnossa eikä kestä enää kiipeilyä. Veistos tarvitse ikäkausiremontin. Aloitteestani kaupungin kulttuuriaarteiden tilasta ja kunnostustarpeista käytiin laaja keskustelu.
Mantaa ei tulla toistaiseksi siirtämään, mutta se tullaan tulevaisuudessa suojaamaan… siis sitten, kun me taas voitetaan maailmanmestaruus. Olisiko se jo Huuhkajien vuoro?
Valtuustoaloite: Sähköä ruokarekoille
Helsinkiin on viime vuosina rantautunut ihastuttava ruokarekkakulttuuri. Rekat tuovat ravintolat ulkotiloihin ja luovat oman sävynsä Helsingin ruokakulttuuriin. Näin korona-aikana laadukas ruoka ulkotiloissa on ollut erityisen kysyttyä. Ruokarekat tarvitsevat sähköä mm. kylmälaitteitaan varten. Koska sähköä ei ole helposti saatavilla ruokarekkojen sijaintipaikoilla, käyttävät rekat aggregaatteja sähköntuotantoon. Aggregaatit hyrskyttävät merkittävän kovaäänisesti ja vähentävät kaupungin viihtyisyyttä sekä tuottavat pienhiukkaspäästöjä. Aggregaatteja käytetään vaikka voisi olettaa, että sähköä olisi saatavilla kaupungissamme myös sähköverkosta.
Asia on edennyt selvitykseen.
Valtuustoaloite: Lisää eväiden syömiseen soveltuvia pöytiä Helsingin puistoihin ja ulkoilualueille
Korona-kevään aikana moni helsinkiläinen löysi kaupunkimme ihanat puistot ja ulkoilualueet. Kaupungin puistoissa ja ulkoilureittien varrella on kuitenkin harmillisen vähän penkkejä, jotka soveltuvat hetken levähdykseen, istuskeluun tai vaikka ihan vain etätöiden tekemiseen kaupungissa. Kaupungissa on myös todella vähän retkipöytiä, jotka soveltuvat eväiden syömiseen. Maassa istuminen ei ole mahdollista kaikille kaupunkilaisille ja piknik-pöydät helpottaisivat myös näiden kaupunkilaiset mahdollisuuksia nauttia kaupunkimme puistoista ja ulkoilualueista. Valtuustoaloitteen ansiosta Helsinki tulee lisäämään niin pöytiä kuin penkkejä jo tänä keväänä. Mahtavaa!
Aloitteeni kestävämmän ja demokraattisemman Helsingin puolesta
Valtuustoaloite, muovin keräysastiat Helsingin puistoihin
Tällä on jo kiire! Toivottavasti tänä keväänä meillä on enemmän roskiksia, sillä varsinkin viime korona-kevään aikana roskikset pursusivat.
Valtuustoaloite: Vapaaehtoisuuteen perustuvasta tapaamiskalenterista
Helsingin päättäjät tekevät merkittäviä ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä. Monella yrityksellä, järjestöllä ja yhteisöllä on halu tuottaa tietoa päättäjille ja tavata heitä vaikuttaakseen päätöksentekoon. Tiedon kerääminen ja erilaisten tahojen kuuleminen on osa päättäjän velvollisuuksia. Demokratian uskottavuuden ja päätöksenteon avoimuuden kannalta kuntalaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus tietää, millaisia tahoja heidän valitsemansa edustajat kuulevat päätöstensä tueksi. Avoimuuden lisääminen poistaisi päätöksenteon ja edunvalvonnan salamyhkäisyyttä sekä lisäisi päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Valtuustoaloite: Demokratialähettiläitä Helsinkiin
Kaikille helsinkiläisille äänestäminen ei ole itsestäänselvyys ja äänestysjärjestelmä on vieras. Ruotsin eri kaupungeissa on muuten ollut demokratiambassadör-nimikkeellä kulkevia vapaaehtoisia, jotka neuvovat ihmisiä vaaleissa ja kannustavat äänestämään. Erityispainotus on ollut työssä nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa.
Valtuustoaloite: Sortti-asemien aukioloaikojen pidennys
Tein aloitteen kierrättämisen helpottamiseksi Helsingissä. On tolkutonta, että viikonloppuisin kun kaupunkilaisilla olisi aikaa viedä isompia roskia kierrätykseen, ovat siihen tarkoitetut sorttiasemat kiinni. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) odottaa parhaillaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa, joka mahdollistaa aukioloaikojen pidentämisen.
Valtuustoaloite: Äänestämisen helpottaminen
Tein aloitteen siitä, että äänestyspaikkoja lisättäisiin ja helsinkiläisille tiedotettaisiin sovelluksen kautta vaalien alla, milloin ja missä voi äänestää.
Aloitteeni eriarvioisuuden kitkemiseksi.
Talousarvioaloite, riittävät opetusvälineet
Riittävät opetusvälineet ovat oleellinen osa oppilaiden oppimista. Kaikissa Helsingin kouluissa ei tällä hetkellä ole riittävää määrää oppimateriaaleja. Kouluilla ei ole resursseja hankkia tarvittavia oppimisvälineitä. Tämä eriarvoistaa kaupunkimme kouluja eri alueilla. Osassa kouluissa vanhemmat ovat joutuneet hankkimaan oppikirjoja itse. Se on vastoin peruskoulutuksen periaatteita ja on omiaan eriarvoistamaan lapsia varallisuuden mukaan.
Maahanmuuttajavanhempien suomen kielen opetuksen kehittäminen ja lisääminen
Tein aloitteen, että Helsinki selvittää mahdollisuutta lähteä mukaan maahanmuuttajavanhempien kotoutumiskoulutusta edistävään hankkeeseen. Vastaavanlainen Vanhemmat mukaan kouluun -hanke pilotoitiin Vantaalla. Helsingissä suunnitteilla on samankaltainen hanke tai mahdollisuutta sen toteuttamiseen selvitetään. Aloitteeni eteni ja toiminta on käynnistynyt Helsingissä! Mahtavaa!
Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen pilotti Helsingissä.
Talousarvioaloite, peruskoulujen ja lukioiden koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen
Helsingillä on positiivinen ongelma: lapsia on paljon. Tämä näkyy kouluissamme. Helsinkiläisissä kouluissa luokat ovat merkittävän suuria. Liian suuri luokkakoko heikentää tutkitusti oppilaiden mahdollisuutta osallistua opetukseen, mikä heikentää lasten mahdollisuuksia oppia. Liian suurissa luokissa varsinkin ne oppijat, jotka tarvitsevat hieman rauhallisempaa oppimisympäristöä tai hieman enemmän huomiota jäävät paitsioon. Tämä aiheuttaa eroja oppimisessa, vaikeuttaa lasten koulupolkua ja saattaa jopa johtaa koulupudokkuuteen.
Valtuustoaloite: Lapsiystävällinen kunta-tunnustukseen tähtäävän prosessin käynnistäminen
Minua ärsytti tullessani valituksi valtuustoon, miten heikosti sai tietoa siitä, kuinka erilaiset päätökset vaikuttavat eri väestöryhmiin. Vihaan mutuilua ja rakastan tietoa.
Helsingin kaupunki hakee mukaan Suomen Unicef ry:n Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävään kehittämistyöhön. Työ liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ajattelen, että kaupunki, jota rakennetaan niin, että se on hyvä lapsille on hyvä kaupunki myös aikuisille.
Talousarvioaloite: Positiivisen diskriminaation määrärahan kasvattaminen varhaiskasvatuksessa
Perheiden sosioekonominen tausta on tutkimusten mukaan yksi merkittävimmistä oppilaiden oppimistulosten eroja selittävistä tekijöistä. Erot oppimisessa alkavat jo varhaiskasvatuksessa eli kaupunkimme päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on tukea lapsen kielen oppimista. Helsingissä on käytössä hyvä työkalu, positiivisen diskriminaation määräraha, jolla tasataan alueiden välisiä eroja kaupungissamme. Positiivisen diskriminaation määräraha on tutkitusti hyvä työkalu oppimisen tasa-arvon edistämisessä ja olen ajanut tämän määrärahan kasvattamista systemaattisesti.