Kestävä elvytys on mahdollisuus

Talouden elvytyksen ja jälleenrakennuksen on oltava kestävää. Kriisi antaa meille mahdollisuuden tehdä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi niitä toimia, joita asiantuntijat ovat jo vuosien ajan peräänkuuluttaneet. Yritys- ja verotukien uudistamisen, tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen panostamisen ja vähähiilisten investointien aika on nyt.

EU:n yhteiset, kaikkien jäsenmaiden kesken sovitut panostukset tukevat kriisistä selviämistä. On Suomelle eduksi, että koko Euroopan talousalue elpyy. Viennin kysyntä ei nouse kotimaisin toimin, vaan tarvitaan yhteistä eurooppalaista elvytystä.

Hallitus on linjannut, että Suomi käyttää vähintään puolet EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ilmastotoimiin. Tämä tarkoittaa 1,25 miljardin euron panostuksia yritysten tukemiseen, tki-toimintaan, teollisuuden vähähiilisiin investointeihin, jalostusasteen nostamiseen, energiajärjestelmän uusimiseen ja rakennussektorin vähähiilisyyteen.

Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea turpeesta irtautumista ja tarjota turvetuotannossa työskenteleville reilun siirtymän: työtä, koulutusta ja muutosturvaa.

Helsingin päästöjen vähentämisellä on merkittävä vaikutus koko Suomen näkökulmasta, ja EU:n elpymisrahaston tuella tahtia on mahdollista nopeuttaa entisestään. Elpymisrahaston tuella Helsingissä voidaan esimerkiksi tehdä merkittäviä parannuksia rakennuskannan energiatehokkuuteen.

EU:n elpymispaketti auttaa pelastamaan työpaikkoja, yrityksiä ja alueita. Jotta suomalainen teollisuus ja yritystoiminta pärjää tulevaisuuden vihreillä markkinoilla, tulee meidän siirtyä koronan jälkeiseen aikaan edelläkävijöinä, ei perässähiihtäjinä. Vain niin voimme välttää äkilliset rakennemuutokset ja massairtisanomiset monilla paikkakunnilla.

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin uutisten Pääkirjoitus&Mielipide-osastolla.